Perustettu 1653

Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeiden avustusperiaatteet

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut vesihuollon kehittämissuunnitelman kaupungin alueelle. Samalla on vahvistettu Haminan Vesi -liikelaitoksen toiminta-alue. Toiminta-alueena on pääsääntöisesti asemakaava-alue.

Kunnallisen vesilaitoksen tulee tarjota toiminta-alueellaan oleville kiinteistöille vesihuollon palvelut. Vastaavasti toiminta-alueella oleva kiinteistö on velvoitettu liittymään vesilaitoksen asiakkaaksi.

Haminan Veden toiminta-alueen ulkopuolelle on perustettu vesiosuuskuntia, jotka järjestävät vesihuoltopalveluja osakkailleen. Osuuskuntien toiminta tapahtuu osuuskunnan hyväksymien sääntöjen mukaan. Osuuskuntien minimikokona on pidetty viittä kiinteistöä. Tätä pienempiä hankkeita on toteutettu kiinteistöjen välisillä sopimuksilla.

Vesiosuuskuntia on rakennettu Haminassa 1980–luvulta lähtien. Vanhempiin vesiosuuskuntiin rakennettiin vain vesijohtoverkosto. Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön tiukennuttua uudempiin vesiosuuskuntiin on rakennettu vesijohtoverkoston lisäksi jätevesiverkosto. Viime vuosina jätevesiverkostoja on rakennettu myös osuuskunnille, joilla on ollut ennestään vain vesijohtoverkosto.

Vesiosuuskunnat ovat hankkineet talousveden Haminan Vedeltä ja johtaneet jätevetensä Haminan Veden verkostoon. Vettä toimittavana tai jätevettä vastaanottavana vesilaitoksena voi toimia muukin laitos kuin Haminan vesiliikelaitos tai vesiosuuskunnalla voi olla oma vedenottamo/jäteveden puhdistamo.

Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeita avustavat pääsääntöisesti ELY–keskus ja kunta. Avustuksilla kannustetaan kiinteistöjä rakentamaan osuuskuntamuotoisesti yhteinen vesi- ja jätevesiverkosto turvaamaan puhtaan talousveden saanti ja käsittelemään jätevedet lainsäädännön mukaisesti. Vesiosuuskuntien avustusperiaatteet on pyritty pitää samoina, etteivät osuuskunnat tai osuuskuntien osakkaat joutuisi keskenään eriarvoiseen asemaan.

Seuraavassa on esitetty haja-asutusalueen vesihuoltoon ja avustamiseen liittyvät toimintaperiaatteet huomioiden aikaisemmin noudatettu käytäntö sekä vesihuoltolain määräykset.

  1. Vesiosuuskunnan verkostot ja pumppaamot ovat osuuskunnan omaisuutta ja osuuskunta vastaa niiden rakentamisesta sekä kunnossapidosta.
     
  2. Vesilaitos rakentaa toiminta-alueensa ulkopuolelle omistukseensa vain laitoksen omiin tarpeisiin tulevia johtoja ja laitteita.
     
  3. Vesiosuuskunnan ja vesilaitoksen välille laaditaan sopimus ja määritetään liittymiskohta, johon rakennetaan vesimittarikaivot veden mittaamista ja laskuttamista varten. Vaihtoehtoisesti vesilaitos voi laatia liittymissopimukset kiinteistökohtaisesti. Tällöin kiinteistöihin asennetaan vesilaitoksen vesimittarit, joilla kiinteistöä laskutetaan.
     
  4. Kaupunki avustaa vesiosuuskuntia tarkoitukseen myönnettyjen määrärahojen puitteissa noudattaen tähänkin asti voimassa ollutta käytäntöä. Avustus kohdennetaan ensisijaisesti ympärivuotiselle asumiselle. Avustusta voidaaan myöntää seuraaviin kohteisiin:

    - Suunnittelukuluihin, kuten yleissunnitelman ja rakennussuunnitelman laatimiseen.
    - Runkolinjamateriaaleihin ja -tarvikkeisiin, sisältäen runkolinjaputket, -venttiilit ja -pumppaamot.  Talohaarat eivät sisälly avustukseen. Materiaalit ja tarvikkeet toimitetaan kaupungin varaston kautta.
    - Rakennetun verkoston kartoittaminen vesilaitoksen verkkotietojärjestelmään.